Sivut

tiistai 20. toukokuuta 2014

Suomen Poliisi valvoo

ISO Veli valvoo! Halusimme tai ei. Useimmiten se on @SuomenPoliisi. 

Teleoperaattorit säilyttävät puhelutietoja vähintään 12 kuukauden ajan. Se on laissa määrätty. Tietoja valvoo #poliisi.

Tiedustelupalvelut, viranomaiset, yritykset ja muut toimijat voivat seurata meitä. Esimerkiksi K- ja S-kauppaketju tietävät tarkalleen, mitä kanta-asiakaskortin haltija ostaa ja mihin hänen rahansa kuluvat.

Jos sinulla on K- tai S-kanta-asiakaskortti, jolla saa alennusta tai bonusta, kauppaketju tietää tarkkaan, mitä ostat. Näin kauppa voi kohdentaa mainontaansa juuri sinulle. Ja postiluukku soi!

Jos lataat kuvat Youtube tai Instagram kaltaisille sivustoille, kuvassa voi olla mukana metatiedot. Niiden avulla saadaan selville, missä kuva on otettu, joten samalla tulet paljastaneeksi omat liikkeesi. 

Sähköpostiviestejä voidaan seurata ja napata. #poliisi ja tiedustelupalvelut voivat päästä niihin käsiksi. Jos käytät esimerkiksi Googlen Gmailia, saattaa olla, että tietokone ”lukee” viestisi. Sisällön perusteella Google voi kohdentaa sinulle mainontaa. Ja taas postiluukku soi!
Jos ei siis #poliisi!

Teleoperaattoreilla on velvollisuus pitää tallessa kaikki puhelutiedot vähintään vuoden verran. Puheluiden lisäksi tiedoista selviää, missä olet ollut, kun puhelimessasi on ollut virta päällä. Sinut voidaan napata tien päältä tai vaikka kirkkopuistosta. Nappaaja on #poliisi.

Autosi rekisterikilpi on luultavasti kuvattu monta kertaa sekä avoimesti että tietämättäsikin. Tekniikkaa käytetään pysäköintitaloissa mutta yhä useammin kilvestä nappaa kuvan #poliisi. Poliisi etsii rekisterikilpien avulla muun muassa varastetuiksi ilmoitettuja ja katsastamattomia ajoneuvoja. Kuten minua!
Siis taas #poliisi!

Ikinä et ole yksin, menet sitten minne hyvänsä. Aina sinua valvoo #poliisi.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Jääkauden luonnon laki

Näillä helteillä on hyvä muistaa kahta luonnonlakia. 

Ensiksi, jos ja kun Golf-virta kääntyy päinvastaiseen suuntaan- pohjoisesta etelään. Sehän tapahtuu silloin, kun makean veden jäätiköt sulavat tarpeeksi, vaikkapa Grönlandista. Toiseksi, sen jälkeen merivirtojen suunta muuttuu siten, että meille pohjoisen asukkaille koittaa pienempi tai suurempi jääkausi. Kuten 10.000 vuotta sitten.

Voimmeko siten olla huolissamme ilmaston lämpenemisestä- emme voi. Koska meidän pitää olla huolissamme ilmaston kylmenemisestä. Ja uuden jääkauden syntymisestä. Onneksi siihen on vielä aikaa, noin 5.000 vuotta. Moni meistä ehtii selviytyä siitä muutoksesta. Muuttamalla etelään tai kokonaan ulos maapallon vaikutuksesta.

Ilmastonmuutoksen hössötyksessä on kysymys alan teollisuuden lobbauksesta. Saadaan myytyä teollisuuteen miljoonabusineksen verran uusia ihmeellisiä suodattimia, joiden pitäisi muka hillitä muutosta. Tätä muutosta ei voi ihminen hillitä, koska se on luonnon laki. Aurinko pitää meistä huolen vielä 5 miljardia vuotta. Sen jälkeen meistä ei ole tähteillä kuin tähtipöly. Josta taas muodostumme uudestaan.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Tekstieditoreiden viidakko on liikaa


Perustekstieditoreita on minusta jo aivan riittävästi. Viimeisempänä esittäytyy Atom: MacOS ja Linux järjestelmiin. Nyt en puhu mistään tekstinkäsittelystä, kuten M$ Word, WordPerfect tai LibreOffice Write.

Siksi erottelen toisistaan työkaluohjelmat käyttötarkoituksen mukaan.
- Dokumenttien kirjoittamiseen sellainen ohjelma joka voi tuottaa sekä M$ ja LibreOffice yhteensopivaa kirjoitusta tai esitysaineistoa
- Ohjelmakoodin muokkaamiseen käytä omaa hyväksi havaittua tekstieditoria
- Ohjaustiedostojen (.conf) muokkamiseen oman meiltymyksen mukainen editori. Muitettava on, että se voi olla käyttöjärjestelmästä riippuvainen. Nano ja Pico eivät toimi kaikissa systeemeissä.

Pieni historiikki: Reikänauhan ja teletype-päätteen (=kirjoituskone) jälkeen Unixin vi-editori oli ensimmäinen, jota sai opetella käyttämään. Ennen 1980-lukua jokaisella laitevalmistajalla oli omat editorinsa: Texas DX10 Source Program Editori ja IBM O26. Sitten tuli DOS ja Edlin-editori. Unixin vi-editorin jälkeen se tuntui mopolta. Sillä pystyi editoimaan vain yhtä riviä kerrallaan. Kaikissa näissä editoreissa oli kuintenkin se huono puoli, että jouduit opettelemaan mitä ihmeellisempiä näppänkoodeja. Ctrl-X poistui, Ctro-O tallenna, Ctrl-:-q  Poistu jne... Mikä tietysti hankalinta, että jokaisessa ohjelmsassa koodit olivat erilaisia.

Jossakin välissä tuntui, että jokaisen laitetoimittajan ja ohjelmistovalmistajan piti saada rakennettua ikioma tekstieditori. Oli Emacs, TextEdit, Notepad, KEdit, UltraEdit ja vaikka mitä. Osa on vieläkin markkinoilla, uusila versioilla. Varsinkin sitten, kun siirryttiin HTML-ohjelmointiin. Silloin räjähti markkinoille lukuisia ns WySiWyg editoreita: Dreamweaver, Microsoft FrontPage, HotDog, Homesite, Nvu, Tidy ynnämuita. Kaikilla oli tapana tuottaa niin risuista HTML-koodia, että puolenvuoden jälkeen ei enää itsekään saanut selvää, mitä oli tullut kirjoitettua.

Nyt olen sitten juuttunut kahteen tekstieditoriin. 
HTML,PHP,Perl,Java,JavaScript,CSS ja muuta koodia muokattaessa käytän GEdit ja/tai Kate ohjelmaa. Molemmat kykenevät niihin suorituksiin, mitä minä tarvitsen ohjelmia kirjoittaessani. Molemmista on saatavana versiot Windowsille ja Linuxille. Muita en tälläkertaa tarvitsekaan.

Jaa, nyt meinasi unohtua yksi tai kaksi juttua. Näinä päivinä meillä on saatavana Web-sivujen tekemiseen ja ylläpitämiseen omia ns. CMS ohjelmistoja. Markkinajohtajat lienevät WordPress, Joomla ja Drupal. Niissä alkuperäisenä tarkoituksena on, että käyttäjä voi muokata omia sivujaan samanlaisessa näkymässä kuin lopullinen versiokin tulee olemaan. Siis kuten WySiWyg. Tämä ei valitettavasti aina pidä paikkaansa. Kyllä meitä peruskoodareitakin vielä tarvitaan.

Editorin valinnassa on tärkeintä se, että valitse itsellesi sopiva työkalu ja käytä sitä. Älä vaihda työkalua projektin mukaan, sillä sen jälkeen et aina tiedä, millä työkalulla homma tulikaan tehtyä. Hyvätapaisissa työkaluohjelmissa on mahdollisuus siirtää (Export/Import) teksitiä erilaisten ympäristöjen välillä.

Olen kuullut jonkun minua viisaamman käyttävän sellaista vertausta, kuin:
Jos metsuri menee metsään töihin, niin ei hänellä ole erilaisia sahoja ja kirveitä eri puujaleille. Hän on valinnut omat työkalunsa.

Jälkikirjoitus: Mihin me yleensä tarvitaan WySiWyg editoreita? ei ole kovinkaan vaivalloista tehdä muutos koodiin, vaihtaa selaimen ikkunaan ja painaa F5 (Refresh, Virkistä)