Mikäli on uskomista Eteläafrikkalaisen Johannesburgin yliopiston geologeihin.
Vuonna 1996 egyptiläinen geologi Aly Barakat löysi aavikolta erikoisen kivenpalasen. Se ei vaikuttanut olevan peräisin maapallolta. Paljon myöhemmin selvisi, että kivi todella on avaruudesta. Sen uskottiin olevan muinaisen komeetan ydin, ensimmäinen koskaan löydetty. Annetaan sille nimeksi vaikka Hypatia.
Aurinkokunta alkoi muodostua yli 4,5 miljardia vuotta sitten, kun Aurinkoa ympäröinyt kaasu- ja pölykiekko tiivistyi planeetoiksi. Kiekko oli varsin homogeeninen eli planeettojen rakennusmateriaali oli alkuaine jakaumaltaan samanlaista.
Jos maapallon jauhaisi tomuksi, tomun koostumus olisi hyvin samanlaista kuin yleisimmissä kivimeteoriiteissa, kondriiteissa: melko paljon piitä ja pienempiä määriä hiiltä.
Hypatia sen sijaan sisältää paljon hiiltä, mutta varsin vähän piitä. Sen alkuaineiden jakauma on päinvastainen kuin aurinkokunnan kiviplaneetoilla ja asteroideilla.
”Vielä erikoisempaa on, että kiven rakenteessa on paljon tietynlaisia hiiliyhdisteitä, polyaromaattisia hiilivetyjä. Niitä oli huomattavan paljon siinä tähtienvälisessä sumussa, joka oli olemassa jo ennen kuin planeetat muodostuivat”
Minäkin uskon, että Hypatia on muodostunut jo ennen Aurinkoa ja planeettoja. Kun Hypatia, tai paremminkin se meteoriitti, josta Hypatia lohkesi, iskeytyi Maahan miljoonia vuosia sitten, kuumuus ja paine puristi sen hiilivedyt timanteiksi. Niistä muodostui suojakerros, joka on säilyttänyt kiven meidän päiviimme saakka niin, että sitä voidaan nyt tutkia. Vielä sekin erikoisuus Hypatiassa on, että se sisältää alumiinia puhtaana alkuaineena, mikä on harvinaista Maan päällä ja muualla aurinkokunnassa.
Todennäköisintä on siis, että Hypatian mineraalijyväset ovat peräisin ajalta ennen aurinkokuntaa. Seuraavaksi täytyy selvittää tarkemmin, mistä Hypatia voisi olla peräisin. Kaukana Neptunuksen takana kiertävien kivisten kohteiden koostumuksen tarkempi tuntemus voisi avata asiaa.
Mahdollisesti Hypatia tömähti Saharaan 28 miljoonaa vuotta sitten. Törmäys sulatti aavikon hiekan lasiksi, ja tuota kellertävää Libyan aavikkolasia kerätään alueelta yhä.
Mutta mutta. Tämä on vain yksi teoria. Mistä näitä tietää.
Tästä aiheesta lukaisin ensin: www.tiede.fi lehdestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti